perjantaina, syyskuuta 29, 2006

Lapland Magazine



M&M Jenni Witikkala 28.9.2006

Uusi Lapland Magazine välittää Suomi-kuvaa maailmalle. Aihepiirit liikkuvat matkailusta ja urheilusta muotiin ja designiin.

Liikelehdet lanseeraa Lapland Magazinen päätoimittaja Hanna Kourin johdolla. Ulkoasusta ja taitosta vastaavat Saku Heinänen ja Timo Tervoja Suunnittelutoimisto BOTH:sta. Liikelehdet on perustettu Lapland Magazinea varten, eikä sillä ole vielä tässä vaiheessa muita suunnitelmia.

Lehteä myydään muun muassa Akateemisessa Kirjakaupassa, Stockmannilla ja Sokoksessa. Tämän lisäksi lehti on saatavilla Finnairin kaukolennoilla ja odotustiloissa sekä tärkeimmillä kansainvälisillä matkailu-, muoti- ja designmessuilla. Ulkomailla lehteä myydään yli 20 maassa muun muassa pääsponsori Luhdan sekä muiden ilmoittelijoiden ja sponsoreiden tiloissa, Moskovassa myös lehtikioskeissa. Lehti ilmestyy englannin lisäksi myös venäjäksi. Lapland Magazinen painosmäärä on 100 000 kappaletta, joista kotimaan jakelun osuus on 20 000 kappaletta.

Luhta on lehden pääsponsori ja näkyy sivuilla myös ilmoituksin. Suomalaisten brändien ja matkailualan yritysten sponsoroinnista ja ilmoittelusta tulee 90 prosenttia lehden tuotoista. Lokakuun 2. päivä ilmestyvän ensinumeron 124 sivusta 25 on ilmoituksia. Lehden hinta on 5,50 euroa.


Kunnianhimoinen tavoite. Mikä omaan silmääni pahiten iskee, on painotuotteen nimi. Lapland Magazinen pitäisi kertoa Lapista, ei Suomesta. Harhaanjohtavaa viestintää, mikä samalla vahvistaa kuvaa Suomesta kliseisine poroineen ja jääkarhuineen. Tällä tavalla viedään pohjaa siltä kovalta työltä, jota on Suomen matkailunedistämisen eteen tehty. Suomi alkaa Hangosta ja siihen pitää myös markkinoinnissa keskittyä. Kääk, alanko saarnaamaan? Lopetan. Toisaalta, se on ihan hyvä että välillä nousee tunteet pintaan kirjoittaessa tylsästäkin aiheesta. Se merkitsee intohimoa.

Poro on parasta, silakka vähän parempaa.

keskiviikkona, syyskuuta 27, 2006

Seduction

Sedu tekee sen taas, Sedu laajentaa. Mutta tällä kertaa ei pysytäkään maamme rajojen sisäpuolella, vaan suuntana on Phuket, Thaimaa. Kerho-lehden (3/06) pääkirjoituksessa Suomen ravintolapäällikkö S. Koskinen kertoo suunnitelmistaan avata SK-yökerho hyvin kauas tois puol jokkee. Hienoa! Erittäin hienoa!

Kyse on ennen kaikkea palvelukulttuurin viennistä. Kulttuurista, jonka tasoa me suomalaiset jaksamme kritisoida, vaikka kansainävälisessä vertailussa siihen ei ole mitään syytä. Uskokaa minua, olen sen verran monta baaria ja baarinlattiaa nähnyt niin kotona kuin tuolla ulkona.

Seuraavana valloituskohteena Sedu näkee ehkäpä Ibizan. Sielläkin so called palvelua on suunnattu enemmän brittiläisille räkänokille kuin enemmän varoissaan oleville kohderyhmille.

Vielä propsit nimestä: Seduction ei jätä kylmäksi.

Ps. Tämä ei ole maksettu mainos. Olen vain aina pitänyt Koskisen tekemisistä. Sedu puhuu vähän, tekee paljon. Ja kunnolla. Hattua nostan.

tiistaina, syyskuuta 26, 2006

How to do a Volkswagen ad.

Helmut Krone opasti aikoinaan mainoskirjoittamisen (jaloa) taitoa Volkkarin mainontaa hyväksi käyttäen. Seuraavana mm. Luke Sullivanin kirjassa "Hey Whipple, Squeeze This" julkaistu ohjeistus Copy Wonderlandiin.

1. Look at the car.

2. Look harder.
You'll find enough advantages to fill a lot of ads. Like the air-cooled engine, the economy, the design that never go out of date.

3. Don't exaggerate. For instance, some people have gotten 50 m.p.g. and more from a VW. But others have only managed 28. Average: 32. Don't promise more.

4. Call a spade a spade. And a suspension a suspension. Not something like "orbital cushioning."

5. Speak to the reader. Don't shout. He can hear you. Especially if you talk sense.

6. Pencil sharp? You're on your own.


Tämän tarinan opetuksena on se, että tämä on loppujen lopuksi aika simppeliä hommaa tämä mainonta. Toki mopo saa karata välillä käsistä ja se on jopa suotavaa. Mutta välillä on hyvä palata lähtöruutuun kulkematta Cannesin kautta.

Omena on omena. Amen.

maanantaina, syyskuuta 25, 2006

Soundeja ja Bollya

Ads of the World ei taaskaan jätä kylmäksi. Nimittäin yksi parhaista näkemistäni printtikamppiksista on nähnyt päivänvalon, kts. kuvat alla. En muuten ole ikinä kuunnellut yhtään äänikirjaa, joten ehkäpä tämä saa korvani kääntymään kohti äänikustantajia.

Bollywoodia hehkutetaan uusimmassa Mollywoodissa. Siellä mm. herra Parkkinen ulkoistaisi tuotannolliset työt oikopäätä halvempiin maihin. Ihmettelen kovasti tämän tyylisiä kommentteja, samoin kuin edellisessä postauksessani ihmettelin herra Paltemaan lausahduksia suomalaisen mainonnan tilasta ja etenkin sen tulevaisuudesta.

Kritiikkiä pitää olla, tottakai. Mutta samalla pitäisi olla kusematta omaan pesäänsä ja pitää yhtä. Sen verran vähän meitä mainostyöläisiä tässä maassa on. Mainonnan tekijän pitäisi osata mainostaa (ja suojella) myös omaa alaansa, eikä kertoa siitä, että parin mantereen takana homma on paljon halvempaa. Tai ainakin jätetään se kailotus nurkkapöytään.

Siilipuolustus kunniaan.


perjantaina, syyskuuta 22, 2006

(P)HS

PHS:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Unto Paltemaa jättää leikin sikseen, ainakin vähäksi aikaa, kertoo päivän Kauppalehti. Eipä kyseisessä artikkelissa ole mitään suurta dramatiikkaa, ihmisiä tulee ja menee. Mutta Paltemaan kommentti suomalaisen mainonnan tilasta herätti jälleen kerran.

Paltemaa luonnehtii suomalaista mainosmaailmaa keskinkertaiseksi. Se on hänen mielestään varmassa, turvallisessa tilassa, jossa ei ole tapahtunut mitään mainittavaa pitkään aikaan. Mutta ei Paltemaa myöskään odota mitään mainittavaa tapahtuvan.


Jos suomalaisen mainosjohdon mielestä tarvotaan keskikertaisuuden mainossuossa, eikä etenkään mitään odoteta tapahtuvan, niin jo nyt on perkele. Jos visioissa ei nähdä suomalaisia kahmimassa kasapäin leijonia rohkeammalla ja tajunnan räjäyttävällä mainonnalla, niin ei sitä hetkeä ikinä tulla näkemään.

Pitää uskaltaa unelmoida.

torstaina, syyskuuta 21, 2006

Nothing, please

Kun päivänsankari vastaa kysymykseen "mitä haluaisit lahjaksi?" "en mitään", niin vastaus on tässä ja vieläpä kauniisti paketoituna:


Via Hilavitkutin.com.

maanantaina, syyskuuta 18, 2006

Choco choco


Onpa ollut hiljaista. Näin siis mainosrintamalla kuin myös pääkopassani. Taitaa olla sitä myrskyä tulossa. Toivotaan.

Fazer onnistui kuitenkin minut säväyttämään chokollaan, siis sillä joka menee pussiin Ässämixin ja sen toisen kanssa. TV-spotista tosin sen verran, etten ole varma haluanko tietää mitä siellä teltassa tapahtuu.

Tuli sitten hankittua Canal+. Ihan kivaa vaihtelua se tuo omaan elokuvatottumukseen, sillä nyt tulee katsottua paljon sellaista, mikä jäisi muuten leffavuokraamon hyllyyn.

Perheen nuorimmaisesta, Capusta, on muuten tullut snobi. Syyllinen löytyy tietenkin peilistä, viimeisimpänä hankintana herralle on Fatboy. Näyttää nukkuvan siinä kovin mielellään, joten eipä mennyt se hankinta hukkaan. On se muuten mainio kapistus myös meille ihmisolioille, tulee uni silmään ja vähän äkkiä kun siihen läjähtää. Suosittelen.

Huomenna töihin. Vihdoinkin.

lauantaina, syyskuuta 09, 2006

Päivän saldo

Kävelin halki Turun, pienessä krapulassa, havaintoja tehden. Ensinnäkin, vastaan tuli Igglon katukyltti, siis samanlainen kuin kaikilla asunnonvälittäjillä on. Keskellä katua se nökötti ja oletuksenani oli tietenkin se, että nyt ollaan myymässä. Mutta aavistukseni osui, ah, niin väärään. Kyseessä oli ns. korvamerkitty talo, eli siitäkin talosta halutaan ostaa asunto. Ei mikään pikkulappu postiluukussa, vaan näkyvä plakaatti. Hyvä. Ja toinen hyvä.

Toinen havainto, nyt valitetaan valitettavasti.Turun uusin ison kokoluokan baari, Zanzibar kärsii kaikessa komeudessaan karkeasta henkilövajauksesta. Kello oli tosin vasta 1800, mutta tiskillä odotti pahimmillaan / parhaimmillaan 7 asiakasta ja baarissa ei näy ainuttakaan ravintolan edustajaa. Reilun viiden minuutin odottelun jälkeen baari-neito ilmaantui paikalle huomattavan kiireisenä (koska samaan aikaan myös avasi toista baaritiskiä) ja kärsivälliset asiakkaat saivat haluamansa. Tosin kaksi asiakasta siinäkin jo menetettiin, plus ne kaikki epäsuorasti menetetyt kaverin kaverit. Ei näin.

Stockan Lontoo-päivät vetävät väkeä tuvan täyteen, ja oivana piristeenä toimii jenkeissä varsin suurta suosiota nauttiva kulttuurimuoto, tavaratalolivemusiikki. Kaunista. Pim pom.

torstaina, syyskuuta 07, 2006

Pintaliitoa

Blogissani on aiemmin ollut puhetta mainostoimistojen omasta mainonnasta. Tai siis siitä, ettei sitä ole. Hasan ja kumppanit räväytti puolisen vuotta sitten Hesarissa koko aukeaman printillä, missä (muka) haettiin uutta toimaria. Se kieltämättä säväytti. Toisaalta heidän oma saittinsa on suhteellisen syvältä. Kyseessä oleva idea saattoi olla nasta 90-luvulla, mutta valitettavasti juna meni jo, puks puks.

Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Mainostoimisto Pintaliito Design Piste Com pohti samaa ja pläjäytti oheisen mainoksen skeittilehti Hangupin sivuille. Idea on muutenkin varsin mehevä; kerro faijalles et täältä saa mainontaa, pappa betalar lite reklaamia ja skeittidekki kainaloon. Mycket kiva.



Ps. Pintaliitäjien blogi lisätty listalle. Very Funny Ads on myös katsastamisen arvoinen saitti.

tiistaina, syyskuuta 05, 2006

Talonmies


Kun Suomen palkituin Copywriter kirjoittaa romaanin, niin onhan se pakko ostaa. Kyseessä siis Markku Rönkön Talonmies, joka kertoo erikoisemmasta tapahtumaketjusta jossa pienten ihmisten elämät kietoutuvat toisiinsa ja maailmanpolitiikan arkipäivään ja jokainen saa mitä ansaitsee.

Ensimmäiset fiilikset opuksesta ovat ihan hyvät. Ja pitäähän sen olla, koska Rönkön mielikuvitus laukkaa kilpaa sanojensa kanssa. Tarkempi analyysi seuraa, kunhan tämä saadaan ensin kokonaan luettua.

Ai niin, työnhaku on tältä erää päättynyt. Toisin sanoen, tämän blogin alkuperäinen päämäärä on saavutettu. Tämä ei aiheuta kuitenkaan radikaaleja muutoksia blogin ylläpidon suhteen, sillä tämähän on osoittautunut ihan kelpo harrasteeksi!

EDIT: Jaahas, opus luettu. Mielikuvitusrikasta nopeatempoista poukkoilua paikasta ja henkilöstä toiseen, siinäpä se lyhykäisyydessään. Miellyttävää luettavaa, mutta jotain jäin kaipaamaan. Ehkäpä vielä nokkelampaa sanailua ja hivenen kiinteämpää juonta. Viihdytävää, kuitenkin.

maanantaina, syyskuuta 04, 2006

Ajoitus kohdillaan

Ads of the World on kertakaikkiaan hyvä paikka. Tarpeeksi tiheä päivitys takaa idealiukuhihnan tuoreuden päivästä toiseen. Tänään silmiin osui varsin oivaltava printti. Tai no, eipä tämä mainoksena ole mikään leijonanteko, mutta se ajoitus. Ahhh.

Meidän Capu syö jatkossakin Pluton ruokaa.